tiistai 23. syyskuuta 2014

Kakkuja, kukkia ja runoja


Tunteenpyörre

 

On kuin aavistus menneestä, kaipuusta, lemmestä,

kun kahden tie yhdeksi vie,

kulkee sydämensyke yhteistä matkaa,

rakkauden vaellusta, missä virtausta, paloa,

onnellista, uskollista ja pysyvää, syvästi jaloa.

Tuo tunteenpyörre, myrskynvyöry,

kuin kesyttämätön tuulenkehrä,

Tunteen palo niin viehättävän kumma,

rakkaudenkipinässä ihmeen ja onnen summa.

 

Syksylle

 

Syys saapuu hiljalleen,

maa antaa sadon viljalleen.

Linnunlaulu kesäinen väistyy

tieltä sateiden syksyisten.

Valonsäteet illoista katoaa,

hämärän verhoon luonto vajoaa.

Lehtipuut väreissä heleissä

hetken hehkuu talven odotuksen kajoa.

Lapset käyvät rauhassa koulua

ja iltaisin katsellaan takkatulen loimua.

Hiljentyy ihminen kanssa syyspäivien

keskittyen arkeen turvaisaan kanssa rakkaiden.

 

Pihlajapuulle

 

Kaunis, paksu pihlajapuu, pihassa kaareutuu,

sen oksat punaisten marjojen painosta notkistuu.

Oksistossa pörröinen orava lymyilee,

syysaurinko sille vielä hellästi hymyilee.

Kun puun vehreyttä hiljaa katselee,

niin kesän kauneuden hetkeksi vangitsee,

kirjailee muistokuvan sanoihin, runoihin, tauluihin,

välkehtii, väreilee, sädehtii, kimaltelee;

kristallitarha sydämen,

ihmeellinen lähde unelmien, sanojen ja tarkoitusten.

 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Kotiherkkuja, piirros ja runo






 
Rakkauden silta
 
Raikas katse sydän nuoruuden,
ennen tulikastetta elämän sen,
mi tuo syvemmän ymmärryksen
ja viisauden myötä nöyryyden.
 
Kauneus on kastetta lumoa uuden
kuin myös ikiymmärrystä elämän
katoavaisuuden ja katoamattomuuden.
Rakkaus on salasana kauneuden salaisuuden,
se kauneus, mitä lapsi saa, on myös vanhempien rakastamaa.
 
Rakkaus on lahjaksi saatu vanhemmilta, jo esi-isiltä.
Kautta historian läsnä ihmisessä elon aamu ja ilta,
kulkee kulussa elämänhistorian tuo rakkauden silta.
 
 

lauantai 6. syyskuuta 2014

Syksykuvia ja runot





Ääretön

 

Aikain, aikainavaruuksien

äärettömyyksiin, ikiulottuvuuksiin ulottuu.

Syvyyksiin, ajatusten pyörteisiin katoaa muu.

Tunne yhä syvempi, rakentunut ihmeistä,

kestävistä ja näkymättömistä siteistä.

 

Käsittämättäkin käsittää,

energiavirtauksen lähettää,

tunne jää kantamaan elämää,

yhdeksi tuntemattomat yhdistää.

 

Tuskin voi todeksi ymmärtää,

mahdoton kiistää,

ei voi sydämestä riistää.

Rakkaus on ääretön ja voittamaton,

sanassa, hetkessä, jokaisessa se läsnä on.
 
 
Unelmaa

 

Haavemaan salattuun satumaailmaan,

tuiketähtien timantinvälkkeeseen, ikiseikkailuun, unelmaan,

sammumattomaan ja valloittavaan melodiaan,

missä kaukaisten aaltojen hellää liplatusta,

satuauringon tuhansien värien loputonta kimallusta,

ääretöntä ja toivorikasta uskallusta,

missä todeksi voi tulla mitä tahansa toivookaan.

Kutsu äärettömään taivaanrantaan,

sateenkaaren sillan kantaan,

taruun, satuun, unelmaan, ikiaikain maan,

elämän unikudelmaan, missä unelmat toteutua saa,

niiden toivorikkaus pikkuisen eloon pilkahtaa,

kun unelmat todeksi tulla kaipaa, halajaa,

sydän energiaa niistä ammentaa ja kauas katsoo, palavana palajaa.

 
 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

tiistai 2. syyskuuta 2014

Kotipihankukka-asetelma + ruusut ja runo




Kukkaset kauneimmat;
väreissä viel kirkkaina loistavi,
syysiltoihin suven suloa toistavi,
kiitollisna kesän valoa ne muistavi.

perjantai 15. elokuuta 2014

Kortti, kukat, kakku ja runot






Sametinsineen

 

Tähtien kultanauha tuikkii

uponneena avaruuden sametinsineen.

Salatut sillat, näkymättömät illat,

nimetyt osin vain, kaukaisuuden kosketus läsnä ain.

Merkitystä vailla koskematon,

ilman ajatusta tavoittamaton.

Tämä monen salaisuuden universumi on.

 

Ystävän onnea

 

Taivas hohtaa,

yhdessä kohtaa

ystävät nuo,

joka onnea suo.

Taivaankaaren alla

aarre yhteinen,

tuo ikirakkaus sydänten.

 

tiistai 5. elokuuta 2014

Kakku ja runoja


Keväästä kesään

 

Viimasta vinhan talven, hallan ja hangen,

kevääseen kirkkaaseen, lintujen lauluun vilkkaaseen,

viheriöivä maa onnelliseksi sydämen saa,

on aika unohtaa, miten kirpeästi talvi pakastaa

ja vain kesän riemullisuutta rakastaa!

 

Kesähaaveet

 

Kaunokukkasin peittyy suviniittyjen maa,

kesäperhoset sen lennoillaan vielä kaunistaa.

Kohta taivaanrantaan aurinko maalaa sateenkaaren

ja kesäsade kastelee luonnon iloiseksi saaden.

Katoavat kaikki nuo menneen talven aaveet

ja tulevat todeksi kesähaaveet.

 

Linnunlaulu

 

Pikkulintunen laulullaan ilahduttaa montaa kuulijaa,

kesän kauneimman, kun nyt saa omistaa,

sen rintaan ei pakahdu onni kesästä ja ikiomasta pesästä,

vaan sen se visertää ja sirkuttaa, niin ilosta soi taivas ja maa.

 

Kesän myötä

 

Raikkaita kesätuulia,

onnellisia hymyhuulia,

piristäviä kesäsateita,

jäätelötöttöröitäkin makeita,

hellivää auringonpaistetta,

upeaa kukkaloistetta,

suloista suvimieltä

kertyköön kesän myötä!

 

Kesämuisto

 

Mansikkaa makeaa, ruusuntuoksukin lehahtaa, aivan lumoavaa!

Kesämuisto sydäntä kaunistaa, antaa voimaa kauas talven taa.

Nyt on auringon taikaa, parasta kesäaikaa,

luonto kuin satua tulvillaan suvessa,

talvenkylmyys kaukana ikilumessa.

 

lauantai 2. elokuuta 2014

Nukkeja vuosien takaa, korttikuva ja runo


Sydän

 

Piilopaikka lapsuuden,

sydän pienoinen,

ajatukset kaikki sen,

kätkössä mielen hiljaisen.

Etsi ymmärtäjää, ystävää,

sidettä syvää timantin lujaa,

katkeamatonta ja ajatonta. 

Kunnes löysi toisen sydämen,

yhteyden ja ykseyden välille kahden ihmisen.

Kaikkialle kanssani kuljet, syliisi suljet ja rakastat

nämä elämänhetket kauneimmat.

En olisi tiennyt, mitä rakkaus on,

jollei minulla olisi sinua.