Runo

Lohdutan

Sillä tänään

Sinua lohdutan

Sinä näet tämän matkan

Sinun kanssasi sillä edelleen jatkan

En minä hylkää enkä minä jätä

Et sinä turhaan näe kaikkea tätä

Taidekuvasta mallistettu peitevärityö

Runo

Luonnonäänille


Kevätpurojen liplattavaa solinaa
Kesäsateen pehmoista ropinaa
Linnunlaulujen huikentelevaista helinää
Vesieläinten leikkisää vilinää
Lammikoiden loisketta ja lotinaa
Hyönteisten terhakkaa pörinää ja surinaa
Petojen rohkeaa karjuntaa
Pienempien hellyttävää murinaa
Kavioiden reipasta kopinaa
Kaikenlaista kummaa kuisketta ja kuhinaa
Onnellisten tuulten hellää huminaa
Oi, miten ääniaalloillaan ne lempeästi keinuttaa
Kun jokaista pientä matkaajaa maan eteen päin kuljettaa.

Kuvitus

Runo

Vuodenajat kotimaan

Hymyää vielä taivaanrantaan heijastuva aamuaurinko
Kunnes vallan lymyää se talven kaamoksen myötä jo
On lintuset ruskan tultua muuttaneet lämpimämpään
Kun höyhenissään ovat tunteneet sään vaihtuvan kylmempään

Kaunis kotimaa kaikki värit näkymään kirkkaina saa
On talvisin puut lumihunnuissaan
Kesäisin taas viherkruunuissaan
On syksyisin ruska kullannut maan
Keväisin valoisuus saa kirkastumaan ja sinertymään taivaan

Taas hymyää taivaanrannalla tuo aamuaurinko
Kun tekee tuore uutukainen kesä tuloaan jo
Linnut sirkuttavat suloisesti kaukaa palattuaan
Kun näkevät jälleen tämän rakkaan kotimaan!

Kakku

Runo

Päivä

Tuli se päivä

Päivä, jota odotin

Päivä, jota kaipasin

Kuinka kauan, sydämessäni ajattelin

Ennen kuin sai tämä päivä koittaa vihdoinkin

Mitä sydän hiljaa odottaa kaipaa toivoo halajaa

Kun sydän todistaa ja toteutua ihmeellisemmin kaikki luvattu saa
Eikä ole rakkautta suurempaa
Kaiken, kaiken yläpuolella se on, sen edessä muu on voimaton.