Öinen kuutamo valoa heijastaa
kutsuen luokseen kulkijaa
Kaukainen avaruus ihastuttaa
tähtiä kun taivaalta lukea saa
Ihme onhan tää elämä
kaikki niin kaukana ja lähellä
Sykkeet pienten sydänten
kuulunevat kauas avaruutehen
Salattua on elämä tää
montako lienee sen ymmärtäjää
Saloiksi sanoiksi sydänten
puettu niihin verhoten
on tunteet voimalliset
kaiken läpäisten
kulkien vaikka läpi muurien
Kun elämää katselee, kuuntelee, tunnustelee, niin havaitsee
on jo tämäkin hetki sidottuna ikuisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti