Runo

Rakkauskirje

Rakkaudella, sille, jolla on kaikki tai ei mitään.
Minä rakastan rakkauskirjeitä ja näkymättömiä hymyjä
Minä rakastan sinun näkemystäsi välituntileikeissämme.
Minä rakastan ensikosketusta ensirakkauden katseessa.
Minä rakastan kaikkea kaunista.

Tänäänkin minä herään ja muistan sinun nimesi ja lempinimiäsi,
Sillä minun sydämeni rakastaa sinua.
Miten ikinä me eksyimme vierekkäisiin pulpetteihin
Ja näimme maailmamme; rakkauden.


Rakkausruno


Kunpa olisimme rakastaneet niin, niin paljon, että olisimme menneet yhteen,
Sillä toisillemmehan, minut sinulle, sinut minulle, meidät tarkoitettiin.
Sinuun minun nimeni kirjoitettiin kaikkiin lauluihin ja levysoittoihin, soraääniin ja riitasointuihin...
Minun helmukseeni jäi sinun sydämesi jälki, oli niin vähältä, ettei lähtenyt järki,
Niin paljon tämä maailma rakkautta särki.

Minä rakastan sinua aina, kiitos siitä tänä päivänä.
Sinussa, hänessä ja minussa.
Minua ei kukaan ymmärtänyt niin, että olisi katsonut ikuisuuksiin,
Mutta minä tiedän, että sinä viet minut minne vaan 🎶
Vaikka juuri sen yönkin taivaanrannan taa, niin ja todellakin ihan vain kahdestaan.

Ja tänä päivänä ja yhä vielä minä näen sinut, minä rakastan sinua, sillä sinä tunnet minut,
Todellisen sydämen siskosi, rakkautesi siinä valonhohteessa ja heijastuksessa, rakkauden tyrmässä,
Josta ei olisi ollut ulospääsyä.

Siis olet kirjoitettuna sydämeni tauluun
Olet kirjattuna kauniiseen lauluun
Kirjoitettuna joka kyyneleeseen, joista syntyvät pienet purot, joet, vesiputoukset,
jopa Niagaran vesiputoukset.
Vilpittömin kiitos, että liikutit minun maailmaani ja erityiskiitos siitä, että
Rakkautta on ja pysyy.