keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Runot

Rakkauden kutsu

Minä katsoin kaukaisuuteen,
Minä katsoin ikuisuuteen,
minä katsoin salaisuuteen.
Mutta sen salaisuuden, jota sinä
rakkaudeksi kutsut, on sinussa todeksi tuleva.


Sinulle

Ota tämä tammenterho, mutta älä ole pelkkä päiväperho,
Ole minulle kaikki äläkä mitään, ole vaikka hellä säde,
ole se limejäde, ja se vaaleanpunainen hattara ja ne suolaiset popkornit.
Kaikki elämäni vivahteet meissä läsnä, mitään ei puutu elämästä.
Kuunnellaan kaikessa musiikissa meidän rakkaustarinaa.
Ainakin erilaisia hauskoja versioita, joiden taustoja ei aina voida selittää.💕

X

Olet ikinuori ja vallaton, sydämeltäsi poikanen,
niin kuin kai melkein mies jokainen.
Vaan elämän synkeys yllättää, ääntemme kirkkaus järisyttää.
Mitä meistä jää, kuin paha muisto, sille, joka ei voi rakkautta käsittää.
Sille, joka elää rakkautta todeksi, on matka mittaamaton sydämen syövereihin,
niille untemme teille, kesäkuisille lehdoille, talven lumihiutaleille, kultaisille
kuullaille syysilloille, malja yhteinen meille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti