Kortit ja kakku

Kakku ja kuvituksia

Kakku ja runot

Isänpäivää viettäkäämme,

lasten sydämissä isän rakkauden näämme

ja hyvistä hetkistä kiittämään jäämme!

Unilaivaan

Yö hiljaa kulkee,

minut syliinsä sulkee.

Kuu yksin taivaltaa,

on kaukana avara maa.

Kaipaus sydämen haavoissa,

todellisena yön aavoissa.

Aamuruuhkaan on vielä aikaa,

kun astun unohduksen unilaivaan

ja vaellan unen tähtitarhaan.

Kuvitus ja runo

Miten?

Miten kauneimman runon kirjoittaa voisin?
Miten kauneimmin sinusta sanoa voisin?

Miten kertoisin sen vain kirjaimin kirjoittaen?

Miten kuvata niin valtavan rakkauden?

Miten kiittää voisin, kertoa kuinka tahdon

ilahduttaa, lohduttaa, palvella ja rakastaa?

Miten, miten, miten, kerrothan sen,

miten toteutuvat sanat, teot ja merkitykset

vastavuoroisen rakkauden, ikuisen, loputtoman, ainaisen,

kaipaus joka sydämessä on jokaisen?

 

Kakku ja kukat

Sitruspuu ja kotiherkut

Mietelauseet ja runo

7 ajatusta rakkaudesta


Rakastamalla saa kauniin sydämen.

Rakkaus on suurin voimavara, joka jokaisella on käytettävissä.

Rakkautta on väärinymmärretty, mutta hyvä äiti ja isä muistuttaa sen todellisesta merkityksestä.

Rakkauden teot todistavat itsestään.

Rakkaus on kaunein sana todellisessa merkityksessään.

Rakkaus on ikuinen ohjenuora elämälle.

Rakkauden aikakausi tulee todeksi rakastamalla.



Syksystä talveen


Syys saapuu - talveksi taittuu,

elo maan pois pian haihtuu,

aika uudeksi jälleen vaihtuu.


Värien leikki - ruska saapuu,

kunnes talvinen maa pukeutuu

taivaan tähtiviitan heittämään lumikaapuun.


Hetkinen syksyinen - muistutus väliaikaisuuden,

vaan on kaunis vuodenaika jokainen,

heltyy taas talven tullessa ihminen.

Piirros ja runo

Merenrantaunelma

 

Kaipuu ihastelemaan taivaanrantaa,

iltaruskon heijastelemaa merta ja santaa.

Sukellan innolla, sukellan riemulla.

Uin, uin, aivan kuin delfiini uin,

sulavana, ketteränä, vikkelänä

vetreänä, heleänä ja lempeänä,

vieno hymy huulilla;

mikä merenrantaunelma!

Sydämen kyllyydestä uin ja uin,

kelluen yhä veden kannattelemana,

tämä kesähetki niin ihana;

uinnin virvoittamana

kaukaisella merenrannalla!

Kakut

Kakku ja runot

Sävelmille

 

Sointujen ja sävelten tanssia peräkanaa,

minkä säveltäjän sydän salaa,

sulosävelten kaikuina palaa.

 

Luo melodiaa,

alati liikuttavaa,

sävellystä solisevaa,

sormien leikkiessä koskettimilla,

tunteiden ohjaamilla askelmilla.

 

Kautta herkän soinnin kauneuden,

sävelin julkipuetun rakkaudenosoituksen,

säveltäjänsäkin yllättäen säveltyvät ihmeet sydämen.

 

Musiikkisynergiaa

 

Sointujen sekamelskan harmoniaa,

yhtä tunteiden vuoristorataa,

kun salamat sydämen alas sataa,

sävellys voimalla tunnetta palaa,

sävelmään tunne-energiaa lataa

koskettaen kuulijansa sydänalaa.

Kuvitus ja runo

Lennossa

Lintuset lentelee ja liitelee,

yllä taivaan ohi pilvien kiitelee.

Kohoaa ja ilmaan sukeltaa,

lentoonsa suihkuvirtauksen saa,

ilossa yhä ylemmäs kohoaa

ja kuin tulen siivin ilma virtaa,

lentoon kohottaa lintuset

yhä uudestaan ja uudestaan,

-         Hei, vapaudesta me lintuset riemuitaan!

Kuvitus ja runo

 

Riemua

 

Syvää riemua helkkää

sydän puhdasta pelkkää,

saa rauhassa sävellellä,

elämää iloineen ihmetellä.

Iloa löytää kestävää,

mi lentoon siivittää.

Rakkaus jää ikielämään

sydäntä hehkuen lämmittämään!

Kakut ja runo

Kätkössä sydämen

 

Taukopaikka sydämen kätkeytyy toivonsäteeseen,

aamuhohteeseen huomisen,

ja jo kätköstä kastepisaran heijastuksen herkkyyden

löytyy olemus ohikiitävän hetkisen ja ymmärrys kiitollisuuden,

miten muovautuu joka hetkessä täydellinen kaarteissa elonpyörteiden?

 

Kauneuden kätköön sydämen peilautuu huominen huomassa eilisen,

siellä salatussa hellyyden kehdossa lumoavan lempeyden lehdossa

tuli kipinöi ja varttuu sydän ihmisen majaksi rakkauden,

toteutuen taas teoissa, sanoissa ja sydämessä uuden pikkusydämen.

 

Kuinka kestää sydän särkymättä alla taakkojen,

vaan ei rikkoudu täydellinen,

se on lohdutus murtumattoman rakkauden.

Materia ajassa kulkiessaan kulkuaan uudelleen muodon

kerta kerralta saa läpi tämän ihmeellisen rakkauden peittämän maan.

Kakut ja runo

Kauniita sanoja

 

Timantit tipahtelevat kätköistään,

sanat suloiset lausuvat unelmiaan.

Lempeitä, helliä, hoitavia sanoja,

kuin kultavuorten timanttivanoja.

 

Sydämet sulosanoja tulvillaan,

suo vain niiden esiin pulpahtaa,

satamiljoonaa tapaa sanoilla rakastaa,

aina ihanuutta uutta ammentamaan!

 

Katse kaukaisuuteen, aikaan, ikuisuuteen,

kauneuden muuttumattomuuteen,

palavan elämänliekin sammumattomuuteen,

sydämet asuttavan hyvyyden ikisuloisuuteen.

Kakku ja runo

 

Luonnonlahjoille

 

Puiden lehdissä tuulien musiikki soi,

auringonsäteiden leikki lehdillä karkeloi.

Hyppii lenkille lähtevä koira

antaen tassujensa rummuttaen ilosta tiellä soida,

uusista luontoseikkailuista mahtaa se unelmoida!

 

Ruusunnuppunen vieressä tuoksuvan ruususen,

omenat, mansikat, mustikat, kaikki ihanat, ajallaan kypsyvät,

elämänhedelmät helmassa hellässä auringon ja tuulien,

maanmullasta niitä muovaten, toinen toistaan suojaten.

Mitä maistuvaisemmat, luonnonantimet vihannat valmistuvat,

niistä herkut maistuvat luomakunnan ravitsevat.

 

Onnea on tulvillaan elomaan ja

kaikki riemuitsevat iloissaan

kaikista suoduista luonnonlahjoistaan!

 

Kortti ja runo

Rakkauden kaiku

Sinua kauan huhuilin,

ääneti hiljaisen viestin kirjoitin,

sydämellä sen sanoitin.

Perille saapui se lopultakin,

kutsui luokseen sydän sydämen,

sai kaiku viimein vastauksen.

Niin syntyi side rakkauden,

syntyi yhteys sanaton sydämien,

pohjaksi polulle rakkauden.

Kakku ja runot

Rakkaus kannattaa

 

Päätti tavoitella unelmaa,

päätti ikuisesti rakastaa,

ulottumattomiin ajan

uskollisuutta kannattaa,

maailmansa rakentaa,

pylvääksi rakkauden perustaa,

kuin iätöntä tavoittaa,

kestävää rakkautta ikiaikojen taa.

Pitää kiinni, yhä kannattaa,

unelmaa rakkauden perustaa,

päätti yhä ainiaan rakastaa,

kaksi toisensa kohdatessaan,

kulkea kaksin tien loppumattomaan.

 

Avaruudelle

 

Valtavan hiljaisuuden – äärettömyyden havinaa,

alati tuon tutkimattoman universumin

kappaleiden rattaiden salattua laulelmaa.

 

Kaikuja avaruuden – ajattomuuden tuulen,

kuin eteisessä aivan kynnyksellä

sen suuren tuntemattoman salaisuuden.

 

Mittaamaton avaruus – universumin kosketus,

osana ihmisen maailmaa, mielenmaisemaa,

osana elämää kannattelevaa rakennelmaa.

 

Kakku, kukat, kotiorava, kuvitus ja runo

Tähti pienoinen

Tähti pieni tähtönen,

kerran lähti radaltaan,

suurta maailmaa katsomaan,

ihmetteli planeettaa,

päätti sille vilkuttaa!

Emotähden luota,

tuli tähti kaukaa tuolta,

tahtoi nähdä ihanaa,

tahtoi maailmaa ilahduttaa,

kirkkaasti ylle maan tuikahtaa!

Katsoi tähti hiljaisena maailmaa,

kuinka tähti pienoinen maailmalle kertois sen

suuren, suuren, rakkauden ihmeellisen voimakkuuden?

Ei kai tätä tähteäkään olisi syntynyt elämään

ilman lämpöä sydänjään?

Valona kun olisi toiselleen myös ihminen,

miettien tähti pieni pienoinen

kotiinsa kauas luo emotähtensä palaten,

kuiskasi toiveensa hiljaisen,

jättäen sydämiin tuikkeensa lämpöisen!

Kukkatyö ja runot

Luonnonhelma

 

Korkea taivas, vehreä maa,

luonnonkauneutta ja

linnunlaulua tulvillaan!

 

Kukkaketoja, missä piilossa

myös tuoksuvia tiikerililjoja,

villiruusuköynnöksiä

reunustamassa metsäpolkuja.

 

Voi vain kuvitella unelmien

kaukaisia lumottuja keitaita,

missä huojuvia palmuja,

kukkaköynnöksiä, hedelmäpuita

ja tropiikin kaunotarkukkasia.

 

Kuinka voisikaan unohtaa

lapsuutensa luontopiiloja,

aikaa ja avaruutta askarrella,

pikkumetsissä vaellella.

 

Luonto on vesien, tuulien,

tuoksujen ja kaikujen

virtausta valloittavaa,

kauniisti yhteen soivaa sinfoniaa,

joka helmassaan levon tarjoaa

ja lehviinsä hellästi varjoaa.

 

Uniruno

 

Unirunon unessa luin,

syvästi siitä liikutuin.

Se kaunis oli niin,

siin totuus ilmaistiin,

vaikka siivittikin se unelmiin.

 

Ajatus rakastava,

siihen painettuna on.

Sen lukea sain,

nuo hyvät ajatukset vain,

ja niin ymmärrän jotakin

arvokasta kulkiessain.

 

On rakkautta niinkin pieni teko

kuin kaunis ajatus, joka unessa

luokseni kantautui tuoden

iloa, lämpöä hellää,

rakkaan ystävän sydämen sävelmää.

Kukat, kissa ja runot

Kesäoodi

 

On kauniit taivaan laet, maat ja veet.

On kaunista, kesä, kaikki, mitä teet.

On suloista minne ikinä meet.

 

Luonto huokaillen hengähtää.

Linnut siivilleen lennähtää.

Jokainen pesän yrittää ennättää.

Toisena vuodenaikana vasta ehtii levähtää.

On vaihtunut kesäksi kevätsää.

 

Sydämeen kesästä lämpöä jää.

Uusiin koitoksiin ajatustenkin lennon se virittää.

Viettäkäämme jälleen elämän kauneinta kesää!

 

Kesäilta

 

Kirsikan kukka, ruusupuu,

kesäilta ja hymysuu.

Onnen sydämeen tuo,

kun valoisan katseen luo,

auringon loiste, kirkas paiste,

kuin kosketus lämpöinen

ystävän lohdullisen,

lailla kirkkaan kuvastimen

lämpöä peilaavan kuin kuulla

sanan ymmärtävän rakkaan sydänystävän.

 

 

Kakku ja runo

Äidille

Äiti hellii, hoitaa ja rakastaa lapsiaan.

Kiitos äidin rakkauden vietämme päivän iloisen äitiä juhlien.

Nalle ja perhoset

Pääsiäiskortti

Kinuskipähkinäherkkua ja runoja

Rakastaa

 

Miten ihanaa onkaan rakastaa

koko kaunista maailmaa!

 

Miten ihanaa onkaan rakastaa

kaikkia ihania ihmeitä,

joita eläessään kokea saa.

 

Miten ihanaa onkaan rakastaa

merta, maata, avaruutta

ja kaikkea tätä laajuutta.

 

Miten ihanaa onkaan rakastaa

ja aina löytää laulunaihetta uutta,

mi soi onnea ja iloisuutta!

 

Mä olen…

 

Mä olen perhonen

ja iloiten ympäriinsä lentelen!

 

Mä olen leppäkerttunen

ihan punainen ja heinikossa lymyilen!

 

Mä olen lintunen

ja viserrän ilmoille laulun iloisen!

 

Mä olen kukkanen

ja kauniisti terälehtiäni keinuttelen!

 

Mä olen hevonen

ja reippaasti laitumella ravailen!

 

Mä olen tyttönen

ja luonnosta ilokseni runoilen!