Kakkuja, kukkia ja runoja

Tunteenpyörre

 

On kuin aavistus menneestä, kaipuusta, lemmestä,

kun kahden tie yhdeksi vie,

kulkee sydämensyke yhteistä matkaa,

rakkauden vaellusta, missä virtausta, paloa,

onnellista, uskollista ja pysyvää, syvästi jaloa.

Tuo tunteenpyörre, myrskynvyöry,

kuin kesyttämätön tuulenkehrä,

Tunteen palo niin viehättävän kumma,

rakkaudenkipinässä ihmeen ja onnen summa.

 

Syksylle

 

Syys saapuu hiljalleen,

maa antaa sadon viljalleen.

Linnunlaulu kesäinen väistyy

tieltä sateiden syksyisten.

Valonsäteet illoista katoaa,

hämärän verhoon luonto vajoaa.

Lehtipuut väreissä heleissä

hetken hehkuu talven odotuksen kajoa.

Lapset käyvät rauhassa koulua

ja iltaisin katsellaan takkatulen loimua.

Hiljentyy ihminen kanssa syyspäivien

keskittyen arkeen turvaisaan kanssa rakkaiden.

 

Pihlajapuulle

 

Kaunis, paksu pihlajapuu, pihassa kaareutuu,

sen oksat punaisten marjojen painosta notkistuu.

Oksistossa pörröinen orava lymyilee,

syysaurinko sille vielä hellästi hymyilee.

Kun puun vehreyttä hiljaa katselee,

niin kesän kauneuden hetkeksi vangitsee,

kirjailee muistokuvan sanoihin, runoihin, tauluihin,

välkehtii, väreilee, sädehtii, kimaltelee;

kristallitarha sydämen,

ihmeellinen lähde unelmien, sanojen ja tarkoitusten.

 

Kotiherkkuja, piirros ja runo

 

Rakkauden silta

 

Raikas katse sydän nuoruuden,

ennen tulikastetta elämän sen,

mi tuo syvemmän ymmärryksen

ja viisauden myötä nöyryyden.

 

Kauneus on kastetta lumoa uuden

kuin myös ikiymmärrystä elämän

katoavaisuuden ja katoamattomuuden.

Rakkaus on salasana kauneuden salaisuuden,

se kauneus, mitä lapsi saa, on myös vanhempien rakastamaa.

 

Rakkaus on lahjaksi saatu vanhemmilta, jo esi-isiltä.

Kautta historian läsnä ihmisessä elon aamu ja ilta,

kulkee kulussa elämänhistorian tuo rakkauden silta.

 

 

Syksykuvia ja runot

Ääretön

 

Aikain, aikainavaruuksien

äärettömyyksiin, ikiulottuvuuksiin ulottuu.

Syvyyksiin, ajatusten pyörteisiin katoaa muu.

Tunne yhä syvempi, rakentunut ihmeistä,

kestävistä ja näkymättömistä siteistä.

 

Käsittämättäkin käsittää,

energiavirtauksen lähettää,

tunne jää kantamaan elämää,

yhdeksi tuntemattomat yhdistää.

 

Tuskin voi todeksi ymmärtää,

mahdoton kiistää,

ei voi sydämestä riistää.

Rakkaus on ääretön ja voittamaton,

sanassa, hetkessä, jokaisessa se läsnä on.

 

 

Unelmaa

 

Haavemaan salattuun satumaailmaan,

tuiketähtien timantinvälkkeeseen, ikiseikkailuun, unelmaan,

sammumattomaan ja valloittavaan melodiaan,

missä kaukaisten aaltojen hellää liplatusta,

satuauringon tuhansien värien loputonta kimallusta,

ääretöntä ja toivorikasta uskallusta,

missä todeksi voi tulla mitä tahansa toivookaan.

Kutsu äärettömään taivaanrantaan,

sateenkaaren sillan kantaan,

taruun, satuun, unelmaan, ikiaikain maan,

elämän unikudelmaan, missä unelmat toteutua saa,

niiden toivorikkaus pikkuisen eloon pilkahtaa,

kun unelmat todeksi tulla kaipaa, halajaa,

sydän energiaa niistä ammentaa ja kauas katsoo, palavana palajaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kotipihankukka-asetelma + ruusut ja runo

Kukkaset kauneimmat;

väreissä viel kirkkaina loistavi,
syysiltoihin suven suloa toistavi,
kiitollisna kesän valoa ne muistavi.