Ääretön
Aikain, aikainavaruuksien
äärettömyyksiin, ikiulottuvuuksiin ulottuu.
Syvyyksiin, ajatusten pyörteisiin katoaa muu.
Tunne yhä syvempi, rakentunut ihmeistä,
kestävistä ja näkymättömistä siteistä.
Käsittämättäkin käsittää,
energiavirtauksen lähettää,
tunne jää kantamaan elämää,
yhdeksi tuntemattomat yhdistää.
Tuskin voi todeksi ymmärtää,
mahdoton kiistää,
ei voi sydämestä riistää.
Rakkaus on ääretön ja voittamaton,
sanassa, hetkessä, jokaisessa se läsnä on.
Unelmaa
Haavemaan salattuun satumaailmaan,
tuiketähtien timantinvälkkeeseen, ikiseikkailuun, unelmaan,
sammumattomaan ja valloittavaan melodiaan,
missä kaukaisten aaltojen hellää liplatusta,
satuauringon tuhansien värien loputonta kimallusta,
ääretöntä ja toivorikasta uskallusta,
missä todeksi voi tulla mitä tahansa toivookaan.
Kutsu äärettömään taivaanrantaan,
sateenkaaren sillan kantaan,
taruun, satuun, unelmaan, ikiaikain maan,
elämän unikudelmaan, missä unelmat toteutua saa,
niiden toivorikkaus pikkuisen eloon pilkahtaa,
kun unelmat todeksi tulla kaipaa, halajaa,
sydän energiaa niistä ammentaa ja kauas katsoo, palavana palajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti