sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kukkatyö ja runot



Luonnonhelma

 

Korkea taivas, vehreä maa,

luonnonkauneutta ja

linnunlaulua tulvillaan!

 

Kukkaketoja, missä piilossa

myös tuoksuvia tiikerililjoja,

villiruusuköynnöksiä

reunustamassa metsäpolkuja.

 

Voi vain kuvitella unelmien

kaukaisia lumottuja keitaita,

missä huojuvia palmuja,

kukkaköynnöksiä, hedelmäpuita

ja tropiikin kaunotarkukkasia.

 

Kuinka voisikaan unohtaa

lapsuutensa luontopiiloja,

aikaa ja avaruutta askarrella,

pikkumetsissä vaellella.

 

Luonto on vesien, tuulien,

tuoksujen ja kaikujen

virtausta valloittavaa,

kauniisti yhteen soivaa sinfoniaa,

joka helmassaan levon tarjoaa

ja lehviinsä hellästi varjoaa.

 

Uniruno

 

Unirunon unessa luin,

syvästi siitä liikutuin.

Se kaunis oli niin,

siin totuus ilmaistiin,

vaikka siivittikin se unelmiin.

 

Ajatus rakastava,

siihen painettuna on.

Sen lukea sain,

nuo hyvät ajatukset vain,

ja niin ymmärrän jotakin

arvokasta kulkiessain.

 

On rakkautta niinkin pieni teko

kuin kaunis ajatus, joka unessa

luokseni kantautui tuoden

iloa, lämpöä hellää,

rakkaan ystävän sydämen sävelmää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti