Vanhalle
merimiehelle
Aavemainen
hiljaisuus
merenaavan
loputtomuus
sumuisan
saaren kaukaisuus
aarresaaren
tutkimaton salaisuus
Purjeissa
tuulen kummutus
sydämessä
jännityksen rummutus
valtameren
sydämessä kartalla
matkalla
kohti sademetsän sisuksia
Vapaus
suuntana edessä ja takana
vielä
rummuttaa purje aaltojen harjalla
kunnes
saapuu vihdoin se kotisatama
kunnes
kömpii sänkyyn allaan se rakas lakana
Tuo
hurjistakin hurjimpien seikkailujen seikkailija
vihdoin
jo ilman aaltojen keinutusta meri kaukana
tutkimattomat
aarresaaret enää siintää vain unissa
kun
nukkuu hän höyhenpilvessä papukaijojen värisulissa
Elämys
unelmien, etsintä salaisuuksien
seikkailu
tuo nuoruuden uhmakkuuden
lopulta
vihdoin täyttänyt sydänyöt
kun
on toteutuneet jo toiveiden työt
Vanha
merimies on onnellinen, jo tietää salaisuuden
tuon
nuoruudessa vaivanneen, on myrskyt opettaneet
on
kokemukset todistaneet, ei totuutta voi paeta
vaan
sen mukaan voi elämää taiten suunnata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti