torstai 9. marraskuuta 2017

Runo

Rakkaus, vapaus ja uskollisuus


Ei vapautta vangita voi - aina se tuulessa elämän lehdillä soi - aina jossakin sydän riemussa karkeloi.
Ei kultakahlein - ei koruvöin - ei tuskin - ei töin - ei ihmisen voimin - ei omin toimin. Ei.
Ei vangitusta vapaudesta mitään saa, sillä vangittuna, ei sitä - vapautta- ole silloin olemassakaan.

Sydämien signaalein - noiden kahden välisin - läpäisin muurin - vaarat tunnelin.
Niin uskothan, on minulla syytä sinua rakastaa; minä rakastan ja tahdon rakastaa sinua, niin kauan kuin se Rakkaudessa minulle sallitaan ja sydämessäni toivon niin tämän asian pysyvän iäti ja ainiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti