lauantai 22. heinäkuuta 2017

Runot

Elämän seikkailulle

Elämän värien sekamelske 
Äänten helinä ja helske
Tuoksujen kavalkaadi 
Aromien mausteinen paraati
Tunteiden ja ajatelmien fanfaari
Koko luonnon kaunis serenaadi
Elämähän on seikkailujen aarresaari 

Minä ihmettelen taas

Kuunnellen kuljen
Silmäni hetkeksi suljen.
Voiko joku niin rakastaa,
että elämään kaiken saa?
Kuinka paljon voi rakastaa,
niinkö kukkuramitalla, ettei voida mitata?
Kuka kaiken kaunistaa...
Kaiken kerta kerralta kukoistamaan
ja auringonvalollaan varpaita kutittaa.
Tuuletko ne vain kukkia keinuttaa,
Tuuletko ne vain aaltoja liikuttaa,
niinkö meri vain virtaa,
elämää eteenpäin ajaa.
Kuuko se siksi taivaalla taivaltaa,
että nousu- ja laskuvesi tulevat ajallaan.
Kuinka ihmeinen onkaan maa
Täynnä salattuja salaisuuksiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti